Death Parade

Arvostelija: Misu
Katsottu: 12/12

Death Parade on loistavasti animoitu, mutta tarinan kokonaisuus jäi minulle hieman epäselväksi.

Kahden ihmisen kuollessa samaan aikaan he joutuvat baarimikkojen arvioitaviksi, jotka sitten päättävät heidän lopullisesta sijoittumisestaan. Pystyäkseen sijoittamaan ihmiset heidän täytyy laittaa ihmiset omille äärirajoilleen ja paljastamaan motiivinsa elämässään. Death Parade:ssa seurataan Decimiä, joka on baarimikkona Quindecim nimistä baaria.

Oli mielenkiintoista seurata, kuinka ihmiset käyttäytyivät ääriolosuhteissa, ja se vaikutti myös todenmukaiselta, ja todennäköiseltä käytökseltä. Sen vuoksi oli lumoavaa seurata animea, joka ei täysin yli lyö reaktioita ja sarjassa oli upeaa ihmisluonnon tuntemusta ja characterisointia.

Ongelmana minulla ehkä oli, että loppujen lopuksi tarina jäi hieman epäselväksi, ja mitä tässä yritettiin kertoa. Loppujen lopuksi tuntui, kuin tarina olisi vain sivuseikka, ja mieluummin keskityttiin jokaisen jakson yksilöllisyyteen, ja siihen että saadaan tehtyä hyvää animaatiota. Hahmot olivat yksilöllisiä, mutta Decimin ilmeettömyys oli hieaman tylsistyttävää, mutta antoi vastapainoa muiden hahmojen eläväisyydelle tai no ihmisten eläväisyydelle, jotka ironisesti ovatkin jo kuolleita.

Animen laatu on ehkä selitettävissä sillä, että tämä on suoraan animoitua, ei muokattu kirjasta tai mangasta, joka antaa animoijille omaa vapautta kuvin kertomalla, ja antaa ohjaajalle vapaat kädet, kuinka ohjata ja järjestellä tapahtumat.

"Do you know what the most primitive emotion people have is? It's fear." -Nona

Tarina: 2½
Animaatio: 4½
Katsomis kokemus: 3½
Yhteensä: 3½

Alkutunnari on aivan huippu, mutta on täysin erityylinen, kuin itse sarja, joka kyllä antaa mukavaa vastapainoa sarjan tunnelmalle!

En omista videosta mitään, enkä ole tehnyt siitä mitään!!

Kyokai no kanata (beyond the boundary)

Arvostelija: Misu
Katsottu: 12/12

Kyokai no kanata on ylilonnolisen ja toiminnan sarjassa kaunis anime joka tunnelmallaan repii katsojansa sydämmen irti ja jättää sen vuotamaan kuiviin.

Mirai on silmälasipäinen vaaleanpunahiuksinen lukilainen. Mirai kantaa sisällään sukunsa kirottua verta, jota hän pystyy manipuloimaan mielensä mukaan. Kykynsä vuoksi häntä on pelätty koko hänen elämänsä, ja hänen tehtävänsä on tappaa youmuja. Kun taas Akihito on puoliksi ihminen ja puoliksi youmu, eli jonkinmoinen demoni, joka tekee hänestä kuolemattoman taioikeastaan hän paranee yliluonnollisen nopeasti. Akihito on omien sanojensa mukaan fetissi silmälasipäisiin tyttöihin.

Kyokai no kanata kertoo heistä ja heidän suhteestaan, kuinka se kehittyy ja miten se vaikuttaa heihin ja muihin. Ilman spoilereita on mahdotonta selittää tai ymmärtää sarjan moniulotteisuutta, mutta siksi tämä kannattaakin katsoa.

Toiminta kohtaukset animessa ovat sulavia ja animoitu veri käyttäytyy minun silmääni sillä tavalla, kun sen pitäisikin. Muutenkin tehosteet, joita Kyokai no kanatassa on käytetty ovat yksilöllisiä ja poikkeavat minusta uiden sarjojen tavanomaisiin visuaalisiin ratkaisuihin.

Kuitenkin jotkin tarinan myöhemmät kohdat sotivat aiempien kohtien kanssa, mikä rikkoi sarjan aiemman täydellisen harmonian asioiden yhteensopivuuden kanssa. Auki jätetyt kysymykset viittanevat uuteen kauteen? Lopetus sarjalle oli hyvä, mutta ollakko klisee vaiko eikö olla?

"How unpleasant!" -Mirai

Tarina: 4
Animaatio: 4
Katsomis kokemus: 4
Yhteensä: 4

Hibike! Euphonium (Sound! Euphonium) (Anime)

Arvostelija: Misu
Katsottu: 13/13

Kaunista animaatiota pienin yksityiskohdin, joka herättää musiikin ja hahmot eloon. Normaalista animesta poiketen tähän animeen uppoutuu kokonaan ja jotenkin hahmot ja heidän virheensä vain paransivat kokemusta.

Sound! Euphonium kertoo Kumikosta, joka on baritonitorven soittaja, joka aloittaa lukiossa. Hänellä on huonot muistot edellisistä orkesterikilpailuista, jossa heille tuli pronssia. Lukiossa hän on päättänyt kiertää orkesterin kaukaa, mutta ei onnistu siinä vaan ajautuu mukaan. Tänä vuonna koulun orkesteri tähtää kansallisiin kilpailuihin!

Kumiko on hahmona kiinnostava ja ei tunnu saamaan haluamiaansa sanoja suusta ulos, vaan joutuu usein harmittelemaan jälkeenpäin. Vaikka orkesterissa on paljon jäseniä ja anime keskittyy suurimmaksi osaksi Kumikoon. Reinaan, Midoriin ja Hazukiin, niin silti jotenkin muutkin orkesterin jäsenet saavat kasvon ja oman paikkansa, vaikka epäilinkin että se olisi mahdollista.

Animessa ystävyys on hyvin merkillistä ja itse rakastuin kohtaukseen, jossa Kumiko ja Reina ovat temppelillä. Siinä on suorastaan jotain maagista!

Yksityiskohdat animaatiossa ovat upeita ja ne tekevät hahmoista hyvin eläviä. Muitakin yksityiskohtia jotka eivät liity hahmoihin on, kuten ritariperhonen joka on takertunut verkkoon. Eli kyseisessä animessa on jotain pintaa syvemmällä omanlaistaan symboliikkaa, jota arvostan todella.

"Music speaks to people's hearts, all troughout the world. I believe it's a powerful language."

 -Kawashima Sapphire

Tarina: 3½
Animaatio: 4½
Katsomiskokemus: 4
Yhteensä: 4

The World God Only Knows season 1 (anime)

Arvostelijat: Misu ja Niku
Katsottu: 12/12

Kertoo nörtistä, joka ei tee elämällään muuta, kuin kaappaa visual novelleissa 2D-tyttöjen sydämiä. Hänet tunnetaan myös nimeltä "The God of Conguests". Hän luulee saaneensa haasteen, mutta allekirjoittaakin sopimuksen valloittaa oikeiden tyttöjen sydämiä ja saada kiinni epävakaat sielut. Avukseen hän saa suloisen Elsie demonin. Ongelmana on vain, ettei hän ole koskaan edes pitänyt tyttöä kädestä!

M: Jaksot on hyvin tahdistettu siten, ettei tule liian tylsää ja aina on jotain uutta, joka pitää mielenkiintoa yllä. Tietenkin osittain tuntuu toistolta, mutta eri tyttö on aina uusi valloitus, ja luonteeltaan erilainen. Sarjassa oli sekoitettu välillä eri animaatio tyylejä, jolla myös luotiin variaatiota. On myös hauskaa seurata, kuinka sarjassa kiinnitetään huomiota visual novelleihin ja siihen, mitä ne ovat oikeassakin elämässä bugeineen ja stereotypioitunein hahmoin.

N: Perus sarja japanilaisella huumorilla soviteltuna. Episodisoituva huumori teki kuitenkin oman kokemuksen ei niin miellyttäväksi ja viimeinen jakso oli minusta irrallinen eikä liittynyt mihinkään, ja jätti minut hieman kylmäksi sarjaa kohtaan. Sarjan kattavan juonirungon uupuminen ei päästänyt minua sisälle sarjaan. Tehty viikonloppu sarjaksi ja putkeen katsottavaksi. Feel good-sarja.

M: Doki dokin hakijana minulle tämä sarja sopi koska oli tajuttoman suloista seurata ensi ihastumisen syntymistä, ja kuinka päähenkilöhahmo kaikista valloituksistaan huolimatta silti punastelee. Toisaalta taas päähenkilön tunteiden puute vaivasi ja jätti hahmon hyvin etäiseksi henkilöksi.

"If the ideal world can be found in a bad game, it can be found in the real world as well."

 -Keima Katsuragi

Misu:                                              
Tarina: 2½                                      
Animaatio: 3½                                
Katsomis kokemus: 3½                  
Yhteensä: 3                                      

 Niku:
Tarina: 2
Animaatio: 4
Katsomis kokemus: 2½
Yhteensä: 3

Tokyo mew mew (manga)

Arvostelija:Misu
Luettu 7/7

Kaverilta sain lahjaksi ja täytyihän sitä sitten nostalgian vuoksi lukea <3 Kyseessähän on siis sarja, jolla mangan lukemisen kirjastossa aloitin. Jäin koukkuun!

Mewmew kertoo Ichigosta ja neljästä muusta tytöstä, jotka saavat uhanalaisten eläinten voimia, joilla heidän tulee taistella maailmaa valloittavia alieneita vastaan. Ongelmilta ei suinkaan vältytä, sillä mitä enemmän voimia Ichigo saa niin...

Lue niin tiedät ;) Eli aika perus taikatyttö-mangalta kuulostaa. Poikkeuksena minulle iskee shoujon piirre dokidoki, jota on tarjolla rutkasti. Mewmew koettaa myös varovaisesti valistamaan lukijaansa maailmaa vaarantavasta saastutuksesta ja herättämäänmyös huomion uhanalaisiin eläimiin.

Päähenkilömme Ichigo on reipas, iloinen ja hieman hidas. Pidän kyllä hänestä, mutta hänen ideologiansa ovat hieman liian mustavalkoisia ja hänelle tuntuu olevan vain yksi reitti. En myöskään pitänyt siitä, että päähenkilöstä tehtiin muita taikatyttöjä erikoisempi hahmo.

Lopetus oli myös hieman kysymyksiä herättävä ja pakotettu. Piirtojäljestä myös voi nöhdä, ettei se ole kovin tarkkaa, mutta aikakaudelleen tyypillistä. Kuitenkin on helposti nähtävissä, miksi Mewmew saavutti niin suuren suosion.

Vaikka siitä on nyt monta vuotta niin yhä Tokyo mew mew aiheuttaa sydämmen tykytyksiä, ja edelleen olen sitä mieltä, että Ichigon pitäisi olla Kishin kanssa! Tai edes Ryoon, mutta itselle tuo ritarillinen Masay ei sovi sitten pätkääkään.

Tyyli: <3<
Tarina:<3<3<3
Dokidoki:<3<3<3<
Kokonaisuus: <3<3< (nostalgian vuoksi suosittelen)

No.6 (Anime)

Arvostelija: Misu
Jaksoja katsottu: 11/11

Aikaa sitten olen kyseisen mangan lukenut, mutta nyt päätin että on aika katsoa No. 6 anime! Ei ollut täysi pettymys, mutta ei täysi napakymppi.

No. 6 kertoo Shionista No. 6 utopistisessa kaupungissa asuvasta pojasta, joka pelastaa haavoittuneen pojan Nezumin (Rat) ja antaa tälle yösijan. Nezumi on lainsuojaton ja Shion joutuu kuulusteluihin ja hänet ja hänen äitinsä karkoitetaan asumaan köyhemmille alueille johtuen Shionin toiminnasta. Vuosia myöhemmin Shion huomaa No.6 tapahtuvia outoja kuolemia, ja joutuu niistä syytetyksi ja pako kuolemaa alkaa Nezumin kanssas ulos No. 6:stä.

Tarinan kerronta on sujuvaa, ja animesta on saatu mangan pohjalta hyvä tiivistys. Joitain mangassa käytyjä kohtauksia jäin kuitenkin kaipaamaan, ja animessa jotkin kohtaukset jäävät vajavaisiksi tai täysin selittymättömiksi, jos ei ole lukenut mangaa. Tässä minun mielestäni tärkeimpänä esimerkkinä Nezumin ja Shionin suhde. Löytyy kyllä niin sanotusti tärkeimmät kohdat, mutta upuu se, että he oikeasti välittävät toisistaan, joka johtaa siihen, että lopussa ei heru kyyneleitä.

Anime kuitenkin onnistuu hahmon luonnissa, ja saa tehtyä hahmoistaan moniulotteisia. Ongelmaksi kuitenkin syntyy, että No. 6 käyttää saman tyylisiä kohtauksia hahmonluonnissa. Eli käy vain niin että vahvistetaan jo esiin tulleita piirteitä.

Poikkeuksellisesti katsoin toimintaa ja poikarakkautta sisältävää animea, mutta pidän No. 6 hienovaraisesta tyylistä, joka korostaa enemmän tunteita kuin erotiikkaa ja siitä, kuinka väkivalta on välttämättömyys, eikä lyödä silloin kuin ei ole pakko.

Vihasin loppua. Ei saisi verrata mangaan, mutta se sentään oli looginen loppu, kun taas anime päättyy ihan oudosti ja viimeinen kohtaus on minusta vain outo. Minusta sen olisi pitänyt päättyä siihen, kun Nezumi ja Shion ovat yhdessä eikä siihen, miten se loppuu (don't wanna spoil you guys ;))
Kyllä siinä muutama kyynel vierähti viimeisten lopputekstien kohdalla, mutta suoranainen ketutus voitti haikeuden.

"Nezumi we're going home. We're going back to that room. 

We can't turn back time, but we can create it anew." -Shion

En pitänyt aloitus tunnarista, mutta lopputunnari on minusta aivan ilmiömäinen!

Tarina: 3½
Animaatio: 4
Katsomis kokemus: 3½
Yhteensä: 3½

En ole tehnyt videota, enkä omista mitään siitä. : )